Miksi kulta leimataan ja merkitään?
Kulta ja muut harvinaiset jalometallit leimataan väärinkäytösten estämiseksi. Tämä leimapakko on määritetty jo Suomen laissa.
Leimat auttavat kultaseppiä sekä yleistä kaupan käyntiä näillä esineillä, sillä merkinnät auttavat selvittämään kultapitoisuuden ja sen alkuperän. Virallisten leimojen puuttuminen tarkoittaa, että esine voi olla väärennys tai, että sitä ei ole analysoitu ja varmennettu ammattilaisen toimesta.
Suomessa kultasormuksissa voi olla jopa viisi erilaista leimaa, kuten nimileima, pitoisuusleima, vuosileima, tarkastusleima ja paikkakuntaleima. Näistä pakollisia ovat vain rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima tai tarkistusleima ja pitoisuusleima.
Pakolliset leimat Suomessa
Jos haluat myydä jalometalliesineitä Suomessa, tuotteissa on oltava:
- Pitoisuuden ilmaiseva pitoisuusleima
- Tukesiin rekisteröity nimileima tai vaihtoehtoisesti tarkastusleima tai CCM-leimasarjaan kuuluva merkki.
Kultaseppien ja muiden jalometallituotteiden valmistajana, maahantuojana tai vähittäismyyjänä he ovat vastuussa siitä, että myynnissä olevassa tuotteessa on vähintään pakolliset leimat.
Kevyiden jalometallituotteiden leimaaminen ei ole välttämätöntä, jos tuote painaa vähemmän kuin 1g (kulta-, palladium- ja platinatuotteet) tai 10g (hopeatuotteet).
Myöskään kullattuja esineitä ei tarvitse leimata, mutta niitä ei saa myöskään myydä tai mainostaa kultana.
Kultapitoisuuden merkitseminen
Kaikissa kultaesineissä on oltava pitoisuusleima, joka kertoo esineessä käytetyn kullan määrästä ja sen osuudesta esineen kokonaispainoon.
Myös merkinnän muodolla on tarkoitus:
- Soikea pohjamuoto tarkoittaa, että koru on kultaa
- Suorakaide tarkoittaa, että esine on hopeaa
- Salmiakkikuvion muotoinen pohja tarkoittaa, että esine on platinaa
Tällä tavalla on helppo erottaa esimerkiksi hopea ja valkokulta toisistaan.
Pitoisuusleimat
Suomessa kultaesineissä käytetään pitoisuusleimaa, joka kertoo kullan määrän esineessä promilleina. Pitoisuusleiman on vastattava tarkasti vähintään sitä kullan pitoisuutta, joka esineessä on – minkäänlaiset poikkeamat eivät ole sallittuja.
Karaattipitoisuus tai muut karaattileimat eivät ole Suomessa virallisia merkintöjä, vaan niitä vastaavat pitoisuusleimat, joita Suomessa ovat 375, 585, 750, 916 ja 999. Nämä vastaavat 9, 14, 18, 22 ja 24 karaatin kultaa.
| Kullan pitoisuus | Karaattileima | Painosta kultaa |
|---|---|---|
| 333 | 8K | 33,3% |
| 375 | 9K | 37,5% |
| 417 | 10K | 41,7% |
| 585 | 14K | 58,5% |
| 750 | 18K | 75,0% |
| 833 | 20K | 83,3% |
| 875 | 21K | 87,5% |
| 916 | 22K | 91,6% |
| 958 | 23K | 95,8% |
| 999 | 24K | 99,9% |
Ulkomaiset pitoisuusleimat
Ulkomailla tuotettujen korujen pitoisuusleimat saattavat poiketa suomalaisista, sillä siellä käytetään myös 8, 10, 20, 21 ja 23 karaatin pitoisuuksia kullan merkitsemisessä.
Mitä karaattipitoisuus tarkoittaa?
Kaikkein yleisin tapa merkitä kultaesineitä oli aikanaan karaatit. Edelleen Suomessa näkee runsaasti pelkästään karaattileimoilla merkittyjä kultaesineitä, jotka on tuotu ulkomailta.
Karaattipitoisuus kertoo kullan määrästä esineessä. Jo yksinkertaisellakin matematiikalla on helppo selvittää, kuinka paljon esineessä on kultaa.
Esimerkiksi 24K kultasormuksessa on puhdasta kultaa 24/24 = 1,0 eli sisältää 99,99% painostaan kultaa. Vastaavasti 18K kultasormuksessa puhdasta kultaa painosta olisi 18/24 = 0,75 eli 75 prosenttia. Promilleleimoina tämä merkittäisiin 999 ja 750.
Eri leimojen tarkoitukset
Pakollisilla ja ei pakollisilla leimoilla on erilaisia tarkoituksia seuraavasti:
- Nimileima = nimileima kertoo tuotteen valmistajasta, maahantuojasta tai muusta tahosta, joka on vastuussa kullan aitoudesta ja leimaamisesta
- Tarkastusleima = tarkastusleima kertoo, että tuote on aito
- Pitoisuusleima = pitoisuusleima kertoo, kuinka paljon tuotteessa on painonsa arvosta puhdasta kultaa.
- Vuosileima = vuosileima kertoo, koska tuote on valmistettu
- Paikkakuntaleima = paikkakuntaleima kertoo, missä tuote on valmistettu